Suonna Kononen

Magneettimiehen mysteeri

Love Recordsille 70-luvun alussa levyttänyt Pekka Streng on suomalaisen rockmusiikin suuria tuntemattomia. Streng olisi täyttänyt viime keväänä 50 vuotta.

Sisältäni portin löysin on se kappale, josta Pekka Streng yleensä muistetaan. 1970 levytetty, kaunis ja hymnimäinen laulu on pärjännyt vuosien varrella hyvin niissä äänestyksissä, joissa on etsitty parasta suomalaista rockbiisiä:

"Sisältäni portin löysin
melkein huomaamattoman.
Kun sen läpi hiljaa
nousen, näen toisin maailman.
Värit kauniit vasta huomaan,
kuulen äänet kirkkaammat.
Jätän soinnuttomat luolat,
jätän varjot hoippuvat."

Toinen tunnettu Streng-sävellys on Pieni juhlija, alunperin Tove Janssonin runo, jonka Love Recordsille levytti Ellipsi-yhtye laulajanaan Maikki Sirjamo:

"Voi pientä juhlijaa,
aamu alkaa sarastaa.
Kello viisi on.
Vaellat yössä yksinään,
väsymys käy jo käpälään.
Et löydä tietä kotohon."

Mikäli Pekka Streng vielä eläisi, olisi hän täyttänyt tämän vuoden huhtikuussa 50 vuotta.

Vuodelle 1998 osuu myös toinen merkittävä Streng-tapahtuma. Ensimmäisen kerran 26 vuoteen nimittäin julkaistiin uutta Streng-äänitemateriaalia arkistojen kätköistä, Yleisradiolle 1969 äänitetty versio Makea Sandra -kappaleesta. Se on nyt pakattu 60-70-lukujen suomalaista rockia koostavalle Jee jee jee -kokoelma-CD:lle.

Hämyisää mietiskelyä

Pekka Streng syntyi Sysmässä 26. huhtikuuta 1948. Perhe muutti Myrskylään, jossa Streng vietti nuoruutensa. Mikkelissä ja Tampereella opiskeluja kokeiltuaan Streng ajautui Helsinkiin vuonna 1967.

Streng oli mukana Ylioppilasteatterin toiminnassa ja pääsi tekemään Yleisradiolle sadunomaista mystiikkaa henkiviä kuunnelmia. Ohjelmissa kuultiin myös Strengin omia lauluja. Love Recordsin Otto Donner viehättyi Strengin kappaleista niin, että järjesti tämän levyttämään Tasavallan Presidentti taustakokoonpanonaan. Syntyi LP Magneettimiehen kuolema (1970), suomalaisen rockin hämyisä ja mietiskelevä klassikko. Strengin toinen LP Kesämaa (1972) koostui pienimuotoisemmista lauluista, mutta ei jäänyt kokonaisuutena Magneettimiehen jalkoihin. Tällä levyllä kirmailee muun muassa Perhonen, verraten tunnettu Streng-kappale sekin.

Streng ei promotoinut albumeitaan lehtihaastatteluilla tai keikoilla. Sana ihmeellisen hyvästä musiikista levisi lähinnä suusta suuhun. Kesämaan teon aikaan Streng oli jo vakavasti sairas, mutta ehti silti käydä muun muassa merillä. Suomeen kotiuduttuaan hän toimi Emmauksessa ja kirjoitti lauluja J. R. R. Tolkienin Tarun sormusten herrasta runoihin.

Streng kuoli 11. huhtikuuta 1975. Kuolinsyy oli sarkooma-niminen syöpä.

Laulajan ainoa jälkeläinen, poika Joonia Streng joka Kesämaan takakannen kuvassa istuu isänsä vieressä, toimii nykyään Pekka Strengin materiaalin oikeudenhaltijana.

Gilgames, minne menet?

Toisin kuin sellaiset suuret Suomi-rock-nimet kuin Hassisen kone tai Hanoi Rocks, Pekka Streng ei synnyttänyt omaa koulukuntaa ja jäljittelijöiden laumaa. Hänen tuotantoaan kohtaan elää kuitenkin sitkas kiinnostus.

Strengin musiikissa on pieni ja hento ote, mutta myös lujuutta ja näkemyksen vahvuutta. Maailmaa tarkastellaan mystikon silmin, kuitenkin hyvin vilpittömästi ja avoimesti. Ja kun tekijästä ei mitään juuri tiedetä, ruokkivat Strengin laulutkin mielikuvitusta verrattomasti enemmän kuin julkisuuden puhkiselittämillä nykypoppareilla.

 "Gilgames, minne menet?
Elämää jos etsit, et löydä.
Sillä jumalat, jotka loivat ihmisen,
hänelle antoivat kuoleman.
Mutta elämän he pitivät itsellään."

Näinhän se alkaa, Magneettimiehen kuolema. Kauniin laulun teksti lainattu on Gilgamesh-eepoksesta, Kaksoisvirranmaasta peräisin olevasta tarusikermästä, jonka arvellaan olleen yhteen koottuna jo noin kaksi tuhatta vuotta ennen ajanlaskumme alkua. Gilgameshista löytyy muun muassa Raamattuunkin sittemmin kelpuutettu vedenpaisumuskertomus. Gilgamesh oli historiallinen hahmo, kuningas, joka eepoksen mukaan tahtoi selvittää kuolemattomuuden salaisuuden. Matkalla erästä kuolematonta tapaamaan Gilgamesh kävi majatalossa, jota emännöivä jumalatar neuvoi Gilgameshta luopumaan aikeistaan:

"Katso lasta, joka pitää kiinni kädestäsi, vaimosi iloitkoon sylissäsi. Tämä on ihmisen osa."

Biografistisesti on mielenkiintoista vetää Gilgameshista yhtäläisyyksiä Pekka Strengin omaan elämään. Streng tiesi itse sairastavansa tappavaa tautia ja haki jotain, jolla noustaan lihasten ja luiden yläpuolelle. Streng päätyi laulamaan jälleensyntymisestä ja Karman laista (Takaisin virtaan).

"Etsin paikkaa lämpimää, missä huurteiset ajatukset sulavat",

esitetään Kylmässä kaupungissa. Toisaalta Strengin laulut polemisoivat rakkautta lapsiin, puutarhanhoidon ja muun arkielämän kauneuteen.

Strengin niukan ytimekäs tuotanto onkin eräänlaista elämisen, vapautumisen ja löytämisen riemulaulua:

"Takaisin virtaan, ihmisen aamuun.
Kärsivän katseen tuskaan sanattomaan.
Nyt tiedän, nyt tiedän: sen syntymän
jälkeen kun taakseni kuljen, seuraa
jotain mahtavaa. Takaisin virtaan!"

Karjalainen, 6. elokuuta 1998

Pekka Streng — etusivu