Magneettimies Myrskylästä

Babylonialaisten Gilgamesh-eepos on ihmiskunnan vanhimpia säilyneitä kirjallisia tuotteita. Kuningas Gilgamesh on tajunnut kuolevaisuutensa ja etsii yhteyttä jumaliin saavuttaakseen ikuisen elämän.

Matkallaan Gilgamesh kohtaa majatalonpitäjän, viisaan naisen, joka ottaa hänet lempeään puhutteluunsa: "Gilgamesh, minne menet? Elämää, jota etsit et löytävä ole."

Gilgameshia nainen ei pysäytä, mutta me voimme pysähtyä tarinan tähän kohtaan. Enemmän kuin Gilgameshin kohtalo meitä kiinnostaa se, että Pekka Streng, parikymppinen aloitteleva musiikintekijä kaukaisilta 60–70-luvuilta, hakeutui niinkin vanhan ja Suomesta katsoen marginaalisen teoksen vaikutuspiiriin. Se, että Streng valitsi Gilgameshin yhdestä avainkohdasta poimimansa runon ensimmäisen LP:nsä ensimmäisen laulun tekstiksi, paalupaikalle, saattaa kertoa merkitysten tihentymistä, joita tähän lauluun osuu.

Magneettimiehen kuolema on fantastisen loppuakordinsa, Sisältäni portin löysin -klassikon sanoman mukaan valoisa levy. Maailma tarjoaa välillä tuhansia helmiä, tietoisuuden leimahduksia ja jopa karkelointia Sandran kanssa, mutta maailma on myös Kylmä kaupunki.

Levyllä käsitellään myös kuolemaa. Tiedämme enemmän kuin Magneettimiehen kuoleman aikalaisvastaanottajat vuonna 1970: Pekka Streng kuoli 1975.

On ollut epävarmempaa, oliko Strengin sairaus, sitkaasti hivuttava sarkooma, aikalaisilla laajemmin tiedossa. Merkittävä, aiemmin missään esittelemätön arkistolöytö laulajan isän Matti Strengin leike- ja kirjekokoelmista vahvistaa, että ainakin levy-yhtiö tiesi asiasta. Atte Blom, yksi Love Recordsin perustajista ja johtajista, kirjoitti 20.12.1975 Strengin vanhemmille Myrskylään kirjeen, jossa hän kertoi suhteestaan Strengiin:

"Kun hän lähestyi meitä ensi kerran heti 70-luvun alussa emme tienneet hänen musiikin tekemisestään muuta kuin että hän oli Ellipsi-yhtyeen kanssa levyttänyt meille laulun 'Pieni juhlija', joka mielestäni edelleen on eräs suomalaisen kevyen musiikin helmiä. Kun hän esitti LP-suunnitelmansa 'Magneetti-miehen kuolema' hän samalla kertoi sairastavansa syöpää ja haluavansa tehdä tämän levyn ennen kuolemaansa."

Kuvio alkaa syventyä. Blom tiesi Ellipsi-yhteyden, oli ehkä kuullut, että Streng-niminen kaveri oli tehnyt radiolle erikoisia kuunnelmia kavereidensa kanssa: "Kreivi von Krolockin hymyn variaatiot", "Peter Pan". Se, että käytännössä tuntematon, Myrskylästä Helsinkiin muuttanut nuori taiteilija pääsi studioon levyttämään maan ykköskokoonpanon Tasavallan Presidentin kanssa, tuntuu kuitenkin edelleen hurjalta saavutukselta. Strengin paljaita lauluja – kuulette tällä uudelleenmasteroinnilla Gilgamesin soolodemon – on lähdetty pukemaan selvästi paneutuen. Siksi Magneettimiehen kuolema on edelleenkin niin hurja levy, ei mikään rutiinisessio.

LP tuli puhtaisiin pöytiin ja sai aikalaismuistelmien ja muutamien levyarvostelujen valossa innostuneen vastaanoton. Joukkoliikkeen synnyttämisestä ei ollut kuitenkaan puhettakaan. Vuonna 1970 suomalaiset rockmuusikot eivät viettäneet mediapäiviä, eikä Streng antanut Magneettimiehen kuoleman tiimoilta yhtäkään haastattelua.

Ehkä voimme käydä elämänkaaren lyhyesti läpi. Pekka Valter Mattias Streng syntyi Päijät-Hämeen Sysmässä 26.4.1948 esikoisena, oli toivottu, lahjakas ja aktiivinen lapsi. Hänen kouluiässään perhe muutti etelämmäs Myrskylään. Streng oli musikaalinen, teki jo lapsena omia lauluja, soitti kitaraa ja Eki Vainion tanssiorkesterissa bassoa ja tarvittaessa rumpuja. Keskikoulun päätteeksi Streng lähti 1965–66 Mikkelin lähelle Paukkulan nuoriso-opistoon nuoriso-ohjaajaksi opiskelemaan. Paukkulan taiteellisessa ilmapiirissä Streng pääsi näyttelemään ja lausumaan.

Uudenmaan jalkaväkipataljoonassa 1966–67 Strengin elämä mullistui. Säärestä löytyi syöpä, joka leikattiin. Streng joutui sädehoitoon. Sen jälkeen Streng opiskeli Tampereella draamaa ja lehtimiesoppia – Streng avusti jopa Seuraa! Streng lähti puolisonsa kanssa Helsinkiin. Hän pyrki Teatterikouluun ja oli aktiivisesti mukana Ylioppilasteatterilla, pääsi kokeilemaan radiotyötä ja sai tuntumaa Soulset-bändin kanssa äänittämiseen.

Streng on kuin sodanjälkeisen Suomen pienoiskuva: maaseudun avarakatseisimmat ihmiset lähettävät sotien jälkeen syntyneet lapsensa maailmaan, opiskelemaan suuriin kaupunkeihin. Niissä he kasvavat, vanhenivat ja kohtasivat maailman realiteetit. He rakensivat tämän maan sellaisena kuin sen tiedämme.

Kun Magneettimiehen kuolema oli kaupoissa, Streng jätti musabisneksen, eikä juuri kukaan tiennyt hänen liikkeistään. Streng ei halunnut tehdä itsestään numeroa, mistä kertoo sekin, että laulaja olisi halunnut Magneettimiehen kuoleman ilmestyvän paperipussiin käärittynä, mahdollisimman mainostamattomana.

Strengin toinen albumi Kesämaa ilmestyi kahden vuoden kuluttua.

SUONNA KONONEN

Joensuussa lokakuussa 2002

Sydämestä pulppuilevat lähteet

Aika on taiteen ankarimpia mittareita. Pekka Strengin Kesämaan suvereenisuus jaksaa ihmetyttää kolmenkymmenen vuoden jälkeenkin. Kannesta alkaen kaikki on kunnossa. Etukannen maalasi Magneettimiehen kuolema -debyytin lailla Strengin sisar Sonja, takakannessa on klassinen isä-poika-potretti – huomatkaa Aku Ankka Pekan taskussa, mukana siltä varalta että Joonia pitkästyisi kuvauksissa!

Kansien väliin mahtuukin sitten universumi, joka on vinyylin tai cd:n muutamia millimetrejä huikeasti leveämpi. Kesämaassa tekstin ja musiikin, laulunkirjoittamisen ja esittämisen elementit ovat sopusoinnussa. Mukana on muutamia suomalaisen rockin svengaavimpia esityksiä, Perhonen ja Puutarhassa, ja komeimpia yksilösuorituksia, jotka kuitenkin palvelevat nöyrästi kokonaisuutta: mainittakoon vaikka Eero Koivistoisen sopraanosaksofoni-soolo Katsele yössä -balladissa ja Olli Ahvenlahden kirmaava sähköpiano Puutarhassa. Suorastaan kouluesimerkkejä levyltä voisi poimia siitä, kuinka kirjallisuutta sävelletään hengittävästi.

Pekka Streng oli lukenut ja lukeva ihminen. Sen kertovat hänen muutamien sävellystensä tekstilainat: Tove Janssonia, Semjon Kirsanovia, Eeva-Liisa Mannerin kääntämää lastenrunoutta. Laulajan isän Matti Strengin kirjekokoelmasta löytyy kirje, jossa armeijassa oleva poika toivoo kotiväen lähettävän Camus'n Ruton. Laulajan pojan Joonia Strengin hyllystä löytyy Pekka Strengin nimikirjoituksin varustettua kotikirjastoa: Grimmin satuja, Hessen Arosusi, lisääkin Camus'ta, Putoaminen. Laulajan veljen Lasse Strengin säilyttämiltä Pekan demonauhoituksilta löytyy Arosusi-viitteinen laulu Herminestä ja kaunis sävellys J. R. R. Tolkienin Sormusten herra -runosta Tie vain jatkuu jatkumistaan.

Kesämaan nimi voisi viitata myös teosofisen kirjallisuuden lukemiseen. 'Kesämaa' on teosofinen termi paratiisille; Pekka Ervastilta löytyy essee, jossa hän tulkitsee Gilgamesh-eeposta teosofisesti pitäen Gilgameshin matkaa nimenomaan matkana Kesämaahan. Erikoinen tulkintakortti Strengin lyriikoihin (muistettakoon debyyttialbumin Gilgames-kappale), joskaan ei kuitenkaan läpeensä varma.

Kun Magneettimiehen kuolema syntyi Tasavallan Presidentin kanssa, sai Streng Kesämaan taustalle laajemminkin lahjakkaita suomalaisia 1970-luvun alun popmuusikoita. Pitkään albumin huippuhetkenä pidettiin kirmaavaa Perhosta, mutta 2000-luvun alku nosti yllättäen pinnalle Puutarhassa-kappaleen. Laulusta muodostui jopa helsinkiläinen remiksattu klubihitti. Mahtoi Kesämaan puutarhuri virnuilla yllättävästä yleisöstään!

Pekka Strengin välttelevä suhtautuminen julkisuuteen jatkui Kesämaan kohdalla. Klassikon asemaan on noussut Tapio Korjuksen Soundissa 1978 postuumisti julkaisema Streng-juttutrilogia, jossa kiinnostuksen kohde väistelee nuorta toimittajaa. Korjus on kuitenkin tiettävästi ainoa toimittaja, jolle Streng suostui antamaan haastattelun.

Kesämaan valmistuttua Streng matkusteli, eikä hänen kaikista vaiheistaan tiedetä. Oli Puolaa, Saksaa ja Espanjaa. Toukokuussa 1973 Joonia sai kortin Ranskasta: "Minulla on teltta rantahiekalla. Mustalaiset soittavat flamencoa. Heillä on tapana huutaa OLE!"

Suomessa Streng teki vapaaehtoistyötä Emmauksessa. Etenevä sairaus verotti voimia, mutta musiikinteosta oli jatkosuunnitelmia. "...viime vuoden syksyllä Pekka otti minuun taas yhteyttä, pitkän tauon jälkeen. Hänellä oli materiaali valmiina kolmatta levyään varten, mutta pari viikkoa myöhemmin hän nopeasti huononevan vointinsa takia peruutti tämän äänityksen. Päätimme yrittää myöhemmin, mutta tätä mahdollisuutta ei sitten koskaan tullut", Love Recordsin Atte Blom muisteli kirjeessä Strengin vanhemmille joulukuussa 1975.

Viimeisen joulunsa 1974 Streng vietti vanhempiensa ja sisarustensa luona Myrskylässä. Valokuvassa on kalpea, muuttuneen näköinen mies, eri henkilö kuin Kesämaan takakannan lempeä nuori hippi-isä. "Muistan, että Pekka mietti silloin, että ehtiikö hän koskaan lukea Sormusten herran kolmannen osan. Sitä käännettiin tuolloin", muistelee sisar Anne.

Pekka Streng kuoli Helsingin säde hoitoklinikalla 11. huhtikuuta 1975. "Luonnollinen kuolema", toteaa kuolintodistus. Streng tuhkattiin Malmin krematoriossa ja haudattiin Myrskylän hautausmaalle 27. syntymäpäivänään. Matti Strengin puhe oli kaunis: "Pekka oli luonteeltaan hyvin voimakas, vaikuttava yksilö. Ihmisruumissa hän piti vain väliaikaisena sairaana raihnaisena kotelona, jonne sielu oli vangittu."

Perinnöksi jäivät hienot levyt, joiden salaisuudet aina uudet ja uudet popmusiikin kuulijavuosikerrat tuntuvat löytävän. Näiden vuosikerran 2003 cd-laitoksien lopputäydennyksinä soivat albumien muutamien laulujen varhaisversiot. Kuin hennot kotelot, joista kauniit perhoset kuoriutuivat.

SUONNA KONONEN

Joensuussa lokakuussa 2002

Pekka Streng — etusivu